Miiminen kirves iski letkeästiImprojamit[...] Illan tunnelma oli alusta loppuun mutkattoman rento. Joo pärjää hyvin ilman ohjaajaa, sillä viiden vuoden toiminta näyttää hitsanneen porukan hyvin yhteen. [...] Improteatterin perusta on yhteistyö, ja sitä saatiin Joon illassakin ihailla. Ideat versoivat hulvattomien mielleyhtymien kautta. Alttius tarttua toisen antamaan langanpäähän pysyi vahvana jokaisella. Improvisaation ilotulitusta saatiin nauttia tyylilajisikermässä, jossa nähtiin mm. lentokoneen lähtö aerobiccina ja sarjakuvana sekä kummitusjunan kauhut opetusfilminä ja oopperana. Tässä teatteri-illassa saatiin takuuvarmasti nauraa, mutta myös jotain harvinaisempaa: raikasta innostumisen iloa, jota jäi taskuun kotimatkallekin. [...] Improvisaatiota syntyy aina uutena esityshetkellä, mutta sitä voi silti harjoitella. Tekniikat toistuvat, vaikka aihe ja tilanne saadaan yleisöltä. Lavalla ei ole aikaa miettiä eikä valita ideoita. [...] On kai hyvän improvisaation merkki, kun yleisö tulee vainoharhaiseksi: jospa tuo oli suunniteltu jo etukäteen? Mitään merkkiä suunnittelusta ei ollut näkyvissä, vaan kovaa keskittymistä yhteiseen koitokseen. [...] (Keskisuomalainen 7.11.2003) |